Kalat löytävät itäkosken hyvin

Purkualoitetta on perusteltu kalakantojen parantamisella, mutta vaelluskalat löytävät jo nyt kosken itähaaran. Purkamisen positiivisista vaikutuksista ei ole mitään takeita.

Vanhankaupunginkosken padon purkua on perusteltu vaelluskalakantojen elvyttämisellä. Purkaminen johtaisi kuitenkin päinvastaiseen lopputulokseen. Purkaminen alentaisi vedenpintaa, mikä vaarantaisi itähaaran toimivuutta eli nykyisin toimivan kalavaellusreitin.

Tutkimusten mukaan vaelluskalat löytävät itäisen väylän hyvin jo nyt: Vantaanjoki on tällä hetkellä Suomenlahden paras taimenjoki. Purku lopettaisi itähaaran toiminnan nousuväylänä.

Itähaaraa on kunnostettu vuosien varrella hyvin tuloksin. Sen sijaan padon purkamisen positiiviset vaikutukset vaelluskaloille ovat äärimmäisen epävarmoja.

Itäkoskella on pituutta 260 metriä, länsikoskella alle puolet tästä. Jälkimmäisen jyrkkyys ja lyhyys tarjoavat huonot edellytykset vaelluskalojen nousulle. Mitä jyrkempi koski, sitä kovempi virtaus.

Vanhankaupungin vapaa itäinen koski. Kuva Jan Alanco HKM 1983.

Helsingin kaupungin julkaiseman selvityksen mukaan Vanhankaupunginkoski tuottaa eniten ongelmia vaellussiialle. Uusi keinotekoinen länsikoski ei olisi kuitenkaan mikään ratkaisu, sillä siialla on vaikeuksia kaikissa vesiväylissä, joissa vesi virtaa yli kaksi metriä sekunnissa.

Jotta länsikosken jyrkkyys saataisiin säädettyä edes itäkosken nykyisiin lukemiin, pitäisi länsihaaraa pidentää vähintään itähaaran pituuteen. Profiilin loiventaminen edellyttäisi mittavia louhintoja, maantäyttöjä ja uusia pohjapatoja perustuksineen. Vanhankaupunginkosken profiilin loiventaminen vaatisi joko louhintaa tai täyttöä – todennäköisesti molempia. Näillä toimenpiteillä kosken pudotusta jaettaisiin pitemmälle matkalle, mikä muuttaisi paikan luonnetta siten, ettei se vastaisi kosken luontaista ja historiallisesti tunnettua patoja edeltäneen ajan luonnontilaa.

Ei tarvitse olla maankäyttöinsinööri ymmärtäkseen, että hankkeen kyljessä olisi näyttävä hintalappu. Bonuksena Vanhankaupunginkoskella käynnistyisi vuosikausia jatkuva remontti ja työmaa. Onko tämä järkevintä kaupungin varojen käyttöä tähän maailmanaikaan?

Jos itähaaran kunnostusta jatketaan, heikommin uivien kalojen nousuedellytykset paranevat, kun virtausnopeudet laskevat. Se ei onnistu siirtämällä koski sille huonommin sopivaan paikkaan.

Kaloja saisi myös houkuteltua käyttämään enemmän itähaaraa korottamalla patoa sen remontin yhteydessä. Korotus lisäisi itähaaran virtausta. Edullisin tapa lisätä arvokalojen nousua jokeen olisi kuitenkin useiden vuosien kalastuskielto.

Yhtä kaikki: padon purkaminen johtaa kalojen häviöön - ei voittoon.


TARKEMMAT LÄHTEET LÖYDÄT TÄÄLTÄ